Pääsiäissanoman siunaus

Ensimmäisenä kristillisenä pääsiäisaamuna Jumala vaikutti jotakin senkaltaista, mitä Jerusalemin asukkaat eivät osanneet odottaa. Heidän mieleensäkään ei ollut tullut, että Jumala valtavalla voimallaan herättäisi ristillä kuolleen Kristuksen kuolleista. Niin kuitenkin tapahtui. Tyhjä hauta oli todistuksena jumalallisesta asioihin puuttumisesta.

Varhain pääsiäisaamuna Jeesuksen ystäviin kuuluvat naiset kiiruhtivat Mestarinsa haudalle voidellakseen kuolleen Jeesuksen ruumiin. Haudalla heitä odotti yllätys. Siellä oli enkeli, joka sanoi Jeesuksen nousseen ylös kuolleista ja elävän. Sanoma tästä tuli viedä Hänen rakkailleen, jotka olivat raskaan surun vallassa ja peloissaan.

Jotakin hyvin koskettavaa ja pyhää tapahtui tiellä, kun naiset olivat palaamassa tyhjältä haudalta peloissaan, mutta suuresti iloiten. Jeesus itse ilmestyi heille tervehtien heitä tutulla tervehdyksellä: ”Rauha teille!” Naiset kumartuivat palvomaan ylösnoussutta Herraa ja syleilivät Hänen jalkojaan. Naiset saivat tehtävän ylösnousseelta Kristukselta kehottaa opetuslapsia menemään Galileaan. Siellä he saisivat nähdä Herran.

Ylösnousemuspäivän iltana Jeesuksen opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta. Silloin Jeesus tuli, astui heidän keskelleen ja sanoi: ”Rauha teille!” Sen jälkeen Hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Opetuslapset iloitsivat, kun näkivät Herran. Jeesus sanoi heille taas: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät.” Hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa vastaan Pyhä Henki. Joiden synnit te annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut. Joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” (Joh. 20:19-23)

Apostolit julistivat suurella rohkeudella ja varmuudella sanomaa Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta saatuaan julistustehtäväänsä Pyhän Hengen voiman ja varustuksen ensimmäisenä kristillisenä helluntaina. Vielä Rooman vankilassakin, tietoisena pian tapahtuvasta marttyyrikuolemasta, apostoli Paavalilla oli päällimmäisenä mielessä Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta tullut voitto ja siunaus koko ihmiskunnalle. Tämä voitto ja siunaus mielessään hän kirjoitti nuorelle työtoverilleen Timoteukselle: ”Hän [Vapahtajamme Jeesus Kristus] kukisti kuoleman ja toi valoon elämän ja katoamattomuuden.” ( 2.Tim. 1:10)

Pääsiäisen sanomassa on suuri siunaus. Sitä julistetaan kautta koko vuoden. Jeesus kuoli sijastamme ja sovitti syntimme. Hän kuoli ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen meidät Jumalan luo. (1.Piet. 3:18) Meiltä Hän pyytää vain, että kadumme syntejämme ja uskomme Häneen. Taivaassa iloitaan, kun joku rakas lähimmäisemme syntejään katuen lähestyy elämän Herraa ja haluaa päästä osalliseksi Vapahtajan hankkimasta pelastuksesta.

Tanja Mäkitalo