Taivaallinen kutsu

Tänä keväänä on rukoushuoneemme salissa kaikunut taivaallinen kutsu hengellisten laulujen kautta. Huhtikuun puolivälissä oli aivan ihana konserttikin. Myös helatorstaina oli hengellisten laulujen tilaisuus. Molempien tilaisuuksien jälkeen ihmiset ympäröivät pöydät, joissa oli vierailevien laulajien CD-äänitteitä. Milloinkaan aikaisemmin en ole huomannut ihmisten ostavan niin paljon äänitteitä. Siunaus on tarkoitettu jaettavaksi, sen tiedämme.

Näin kevätaikaan, keväisessä luonnossa liikkuesamme, seuratessamme elämän puhkeamista kaikkialla ympärillämme ja lintujen kevätmuuttoa katsellessamme Jumala puhuu meille.

Kaikkein voimakkaimmin Jumala puhuu meille Raamatun sanoman kautta, kun evankeliumia julistetaan hengellisissä tilaisuuksissa tai tiedotusvälineitten kautta. On myös niitä, jotka ovat vastaanottaneet pelastuskutsun yksin ollessaan Raamatun äärellä tai hengellistä kirjaa lukiessaan.

Raamatun sanoman kautta ihmisiä kutsutaan henkilökohtaiseen pelastukseen, Jumalan lapseuteen ja iankaikkisen elämän osallisuuteen. Jumalan kutsu on selvä ja kirkas. Kutsu on myös pyhä ja taivaallinen ja sen päämääränä on taivas, koti Jumalan luona.

Jumala on uskollinen kaikessa, niin myös kutsuessaan ihmisiä Poikansa Jeesuksen Kristuksen yhteyteen: ”Jumala on uskollinen, hän, joka on teidät kutsunut Poikansa Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme yhteyteen.” (1.Kor. 1:9) Hän saattaa aina päätökseen alkamansa työn. Meidät on kutsuttu Kristuksen yhteyteen aikaa ja iäisyyttä varten.

Jeesuksen risti on paras paikka syntiselle. Siellä, Jumalan Karitsan vihmontaveren osallisuudessa, sydän puhdistuu ja rauha laskeutuu elämän ylle.

Kutsun vastaanottaneet vanhurskautetaan. Vanhurskauttaminen tarkoittaa sitä, että Kristuksen sijaissovituksen tähden heidät julistetaan syyttömiksi. Heillä on myös siunauksen lupaus: ”Autuaita ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle.” (Ilm. 19:9) Tuo ihmeellinen päivä on vielä edessäpäin.

Jumala, joka puhuu ja kutsuu, on uskollinen. Hänen lupauksensa on selvä ja varma: ”En minä sinua hylkää enkä jätä.” ( Hepr. 13:5) Myös Kristus kutsuu ihmisiä luokseen. Huomatessaan eräillä juhlilla, miten suuri sisäinen jano ihmisten sydämissä oli, Hän korotti äänensä kansan keskellä ja huusi: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.” ( Joh. 7:37) Erään opetuspuheensa yhteydessä Jeesus sanoi: ”Sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos.” ( Joh. 6:37)

Hengellisessä laulukirjassa on monta kaunista kutsulaulua. Tänään mielessäni on soinut laulu ”Sellaisenaan.” Eräälle ikääntyneelle sisarelle tämä laulu oli erittäin rakas. Eräillä telttajuhlilla Jeesus oli kutsunut häntä pelastukseen juuri tämän laulun kautta:

”Sellaisenaan saat käydä luokse Herran. Hän kaivaten sua kotiin odottaa. Hän armahduksen sulle hankki kerran ja sitä lahjaksi nyt tarjoaa.

Kun kutsui Hän, ei aikaa sulla silloin ja ääni sammui synnin karkeloon. Nyt katuen niin usein itket illoin ja kaipaat Herran kanssa sovintoon.

Taas kutsuu Hän. On vielä armon hetki. Sen arvo sulle mittaamaton on. Sen ymmärrät, kun päättyy mainen retki ja ikuisuus kun alkaa loputon.

Käy Herran luo, kun vielä voit sä tulla. On ehkä nyt jo päivä viimeinen. Ei kenties toista tilaisuutta sulla, jos nyt sä hylkäät kutsun Jeesuksen.”

Hengellinen laulukirja, laulu 295.

Siunattua kesän odotusta toivottaen

Tanja Mäkitalo