Turvapaikka Jumalassa

Viime kuukausina pakolaiset ovat etsineet turvapaikkaa eri maista, Suomestakin. Syksyllä hätämajoitustakin tarvittiin kipeästi. Eräänä syyspäivänä huomasin joukon pakolaisia astuvan päättäväisesti Turva-nimisen vakuutusyhtiön toimistoon. En jäänyt katsomaan, mitä heille toimistossa tapahtui, mutta ymmärsin turvan saamisen suuren tarpeen. Turvaa yritettiin etsiä vakuutusyhtiön toimistostakin.

Raamatussa ”turva”-sana tarkoittaa paikkaa tai henkilöä, jonka suojaan voi paeta hädän ja vaaran uhatessa. Vaikka Jumalaan luottava ihminen olisikin vailla kaikkea inhimillistä turvaa, on Herra hänen turvansa. Psalminkirjoittaja laulaa ihanasti: ”Herrasta on tullut minulle turvapaikka, Jumalastani suojakallio.” ( Ps. 94:22)

Koko Jumalan olemus, kaikki, mitä Hän on, on kuin suojaava kallio, ja sinne ihminen voi paeta turvaan. Jumalaan uskova voi etsiä turvaa Herralta Hänen armonsa, rakkautensa, uskollisuutensa ja vanhurskautensa tähden. Kaikkivaltias Herra on niiden auttaja, jotka katsovat Häneen.

Jumala itse ikävöi ihmistä luokseen. Kadonneet Hän tahtoo etsiä ja eksyneet tuoda takaisin luokseen ollakseen heidän turvapaikkansa ja suojakallionsa.

Jeesuksen kertomassa vertauksessa tuhlaajapoikakin kaipasi turvapaikkaa jouduttuaan vieraalla maalla ollessaan nälkäisenä paimentamaan sikoja. (Luuk. 15:11-32) Kaikki se hyvä, mitä hän sikakaukaloiden luona saattoi ajatella, oli hänen lapsuudenkodissaan, oman isän luona. Sinne hän päätti suunnata kulkunsa. Kotiin hän ei kuitenkaan halunnut mennä ilman anteeksipyytäviä sanoja ja nöyrtymistä palvelijan asemaan isänsä kodissa.

Jumalan anteeksiantamus kuvataan Jeesuksen vertauksessa ylitsevuotavana armona ja rakkautena. Isä itse juoksi tuhlaajapoikaa vastaan ja kietoi kätensä pojan ympärille. Poika sai tuntea isän rakastavat sydämen lyönnit, jotka todistivat täydellisestä anteeksiantamuksesta. Kohta isä järjesti tulojuhlat pojan kotiintulon kunniaksi.

Kaikkein syvällisimpänä Jumalan rakkaus ihmiskuntaa kohtaan tuli ilmi siinä, että Hän lähetti Poikansa Jeesuksen Kristuksen maailmaan sovittamaan meidän syntimme. ”Hän on meidän syntiemme sovitus, eikä vain meidän vaan myös koko maailman,” kirjoitti apostoli Johannes kirjeessään. ( 1.Joh. 2:2 ) Sovitusta tarvitsee jokainen ihminen, kuuluipa hän turvapaikanhakijoihin tai valtaväestöön. Kristuksessa on ihmisellä turva aikaa ja ikuisuutta varten.

Jumalan johdattamaa Uutta Vuotta 2016 toivottaen

Tanja Mäkitalo